Oletko täydellinen äiti, tai edes hyvä? Olenko minä?

Olen kahden lapsen äiti, toisella lapsellani on todettu ADD. Raivostuttava, mutta ihana poika. 11-vuotias, joten esiteini ikäkin painaa. Tyttöni on hyvin helppo, äidin tyttö. Hänellä tällä hetkellä 5-vuoden uhma. Silti hän on suurimmaksi osaksi iloinen oma itsensä, välillä koettelee rajoja.

2-vuotis juhlien asun hankin BikBokista: RAKASTAN <3

Minulla on myös 3:s lapsi koira, ja tuorein 4:s lapseni eli yritykseni. Joka täytti juuri 2-vuotta JEE!

Olen yksinhuoltaja, joten kahden lapsen lisäksi pyöritän yritystä, sekä huushollia, ja hoidan koiran.

Yrityksen 2-vuotis kakun hankin www.nataliankonditorio.fi SUOSITTELU <3

Mikä tekee meistä hyvän tai täydellisen äidin? En osaa vastata, minä en ole täydellinen, en ehkä edes hyvä, en tiedä yritän parhaani, rakastan lapsiani eniten koko maailmassa, ja tekisin mitä vain heidän vuoksensa. 

Normaali arkipäiväni alkaa, lasten aamupalalla, vanhempi kouluun ja nuorempi tarhaan, sitä ennen viedään koira ulos tytön kanssa. Siitä töihin, josta lähden klo 17 aikaan. Haen tytön tarhasta, menemme kotiin, laitan astia koneen päälle tytön kanssa (hän rakastaa auttaa) ja teemme tytön kanssa yhdessä ruoan. Kello 18 on perheessämme ruoka-aika, poika on saanut luvan mennä kavereille/tai puistoo koulun jälkeen, mutta klo 18 on tultava syömään. Ruoan jälkeen on hetki äiti-poika aikaa:

LÄKSYT

Sen jälkeen poika saa lähteä ulos, minä ehdin leikkimään tytön kanssa. Laittamaan puhtaat astiat kaappiin, ja laittamaan toisen tiskikoneellisen päälle. Ja tietenkin pyykkikone kehrää koko illan, ja sen jälkeen myös kuivausrumpu. Rakastan nykyään pyykkaamista kun on kuivausrumpu, minulla on vain pahatapa pestä ja kuivata, vaatteet, kerään yhteen kohtaan puhtaat ja ajattelen aina, illalla kun lapset ovat nukkumassa viikkaan ne kaappiin. Useasti siinä käyn niin että jatkan rutiineja monta päivää ja minun kasani vaan suurenee.

Ilta pesut alkavat n.19.15 tytöllä, jolloin hän menee suihkuun, ja leikkii joko koti leikkiä, jolloin minun on mentävä syömään mitä ihmeellisimpiä ruokia, tai hänellä on barbi armeija jotka juhlivat aina. Pesun jälkeen tyttö lähtee iltapalalle, ja klo 20 on nukkuma-aika, ja iltasatu. Sen jälkeen tyttöni tekee sen minkä kaikki vanhemmat tietävät:

pisssahätä

kakkahätä

mörkö

asiaa

saanko tulla viereen

pissahätä

ei väsytä

kuorsaus

Klo 20 on pojallani kotiin tuloaika, ja silloin on taas ÄITI POIKA aikaa, sillä tyttö on jo sängyssä. Syömme iltapalaa, katsomme telkkua, hän on kainalossa, puhumme milloin koulusta, milloin pokemonista, milloin avaruudesta.

Klo lyö 21, ja poika menee sänkyyn "nukkumaan", mikä yleensä tarkoittaa, että lukee jonkun aikaa kunnes sielläkin tuhistaan.

Sitten on OMA-AIKA, oma-aika tarkoittaa: pyykkiä,tiskiä, lattioiden pyyhkimistä koirankarvoista, tietty yrityksen insta mainostusta, mainoskuvien tekemistä, vapaiden aikojen laitto, koiran vienti yms.  MULTITASKING. Se ei ole hirveen hyvä. Tuntuu että teen miljoonaa asiaa samaa aikaa, jotta saisin enemmän tehtyä, lopputuloksena on se että en saa mitään loppuun. kaikkia aina vähän eteenpäin. Pitäisi keskittyä aina yhteen asiaan kerrallaan, mutta jos valitsen pelkät koti asiat, laiminlyön yrityksen ja toisten päin.

Mikä on hyvä äiti? Millainen se on? Onko täydellinen äiti siisti, eikä koskaan korota ääntänsä? Hän siivoaa ja hänen kotinsa on kuin Instagramista? Täydellinen. Hänen lapsensa ovat aina viimeisen päälle. Eivätkä suklaat ja hillot naamalla.

Minulla on pyykkivuori vieä huomisellekkin, kaappini ovat täynnä vaatteita joita vien kirppikselle (ehkä joskus). Lattiani pursuaa koiran karvaa vaikka lakaisen kuinka monta kertaa päivässä lattian. illalla kun menen nukkumaan, on kahvikuppejani pöydillä. Tiskejäkin jää muutamat seuraavan päivän tiskikoneellisen. Kotini ei ole siistein ja täydellisin, MUTTA

LAPSENI saavat aikaani, huomiotani. Poikani ei tee läksyjä YKSIN VAAN KANSSANI, mikä on yhdessä oloa. Tyttöni saa työntää nenään lääkäri tarvikkeitansa kun hän leikkii lääkäriä. En ole vakava, vaan lapsenmielinen, pystyn heittäytymään heidän leikkeihinsä. ELI VAIKKA minulla ei ole KUN SE 4 TUNTIA päivässä töiden jälkeen, pyrin antamaan lapsilleni siitä ajasta niin paljon kun pystyn:ruoan teolla, yhteisellä siivouksella (pyykit ja tiskit) EN HALUA, että SIIVOAISIN  koko aika ja että kotini kiiltäisi ja olisi täydellinen, mutta menettäisin ajan lapsieni kanssa. HE ovat pieniä vain kerran. Joten valtsen heidät aina. AINA. Minä myös huudan. Ensiksi huomautan kauniisti, varoitan, ja jäähy. Ja siinä vaiheessa kun jäähylle mennään niin yleensä korotan ääneni sillä silloin heittäydytään maahan pidetään kaapeista kiinni jotta ei jouduta. Sen jälkeen keskustellaan läpi asiat. AINA KESKUSTELLAAN, miksi, oliko se oikein, mitä tulisi nyt tehdä. En käytä alkoholia, kun lapset ovat kotona, ainoastaan vapaina viikonloppuina jos lähden johonkin. En käytä huumeita, en hakkaa lapsiani. Kotonamme on rajat ja rutiinit, jotka helpottavat mielestäni arkea, erityisesti poikani kanssa. Lapsille olen heidän tärkein ihminen ja heidän turva.

Mikä tekee meistä hyvän? Tarkoittaako kauniskoti, ja pullan tuoksu täydellistä äitiä? Uusimmat merkkivaatteet ja huoliteltu olemus? Entä lapsi? Luuletko että häntä kiinnostaa lukeeko paidassa GUCCI, kun hän haluaa syödä ulkona hiekkaa? Vai kielletäänkö häneltä hiekkalaatikko jotta Guccin paita pysyy puhtaana? Lasta ei kiinnosta merkki, jos häntä ei siihen kasvateta.

Me hypimme kuralätäköissä, keräämme lehtiä mudassa, nauramme, itkemme, lelut ja karvat kotia koristaen. Ja mitä teemme eniten RAKASTAMME. Sitä ei tästä perheestä puutu, rakkautta.

En tiedä olenko hyvä, tai täydellinen äiti. Tiedän, että lapseni, ovat minulle tärkeimmät maaimassa, ja minä en halua muuta kuin nauttia heidän kanssa elämästä, he ovat pieniä kerran, ja vielä tovin he haluavat leikkiä kanssani, joten haluan nauttia tästä. Se onko lattialla karvoja, tiskejä altaassa, ei tee minusta ehkä siisteintä ihmistä, mutta ei mielestäni myöskään huonoa äitiä? Uskon, että meistä jokainen  on erilainen äiti, omanlaisensa, se mikä määrittää hyvän ja huonon on minulle epselvää. Itse ajattellen hyvän äidin antavan turvallisen kasvu ympäristön, ruoan, katon pään päälle, rakkautta ehdoitta, ymmärrystä, ohjausta.

Millainen äiti sinä olet? Mikä sinulle on tärkeintä?