PAKOON stressiä MALTALLE!

 Kysyin äidiltä puoliksi vitsillä, voiko hän ottaa lapset, jos lähden Maltalle.

Äiti:"kyllä."

Siitä se ajatus lähti ja toteutui. Minä en pidä lentämisestä, olin valvonut edellisen yön kuskini kanssa, jotta emme nukahda ja en missaa lentoa! Lento lähti nimittäin 5.50.Jännitti niin maan perkeleesti. Torkahdin muutamaan otteeseen. Lento oli suora, kesti vain 4h! SELVISIN JES!    

Olin aivan pihalla kun saavuin, etsin siskoani jonka olisi pitänyt olla vastassa. Soitin jopa äidilleni. Siskoni bongasi minut ja nauroi, kun olin jo hätääntynyt.

Ensimmäisenä päivänä meillä oli paljon aikaa ja siskoni oli vapaalla. Päätimme mennä Blue Crottoon, mutta odotimme bussia miltein 1h emmekä enään jaksaneet joten lampsimme biitsille!

Tänään menimme siskoni miehen kanssa vihdoin Blue Crottoon, kokemuksen arvoinen paikka, erittäin kaunis.

Miten stressittömämpi elämä on toiminut?

Oloni on vapaampi, ja aina kun tulemme siskolleni ahdistun koska puhelimeni pimputtaa maan vietävästi. Vastailen työviesteihin, teen postauksia ja kuvia. Mietin myös poikaani kuinka hänellä sujuu. Minua ei niinkään stressaa asiat mutta pohdin, ovatko tytöt töissä, toimiiko asiat, miten lapset, onko asiakkaita yms.

Kun lähdin melkein purskahdin itkuun, koin olevani maailman huonoin äiti, koska jätän lapseni, huono ihminen koska jätän asiakkaani, huono johtaja koska jätän työntekijämme.

Koitan postata ainakin vielä kerran matkalta, en lupaa, mutta yritän. Koitan nyt nauttia kiirettömyydestä.

Suomeen kuulemma luvattu hellettä tälle viikolle, joten nauttikaahan!😍