MIKSI POIKANI EI MEINAA SAADA APUA?

Kyyneleet valuvat. Luulin, että olemme päässeet eteenpäin. Saimme diagnoosin, ja lääkkeet, jotka eivät toimineet toivotulla tavalla, mutta saimme testiin ne kuitenkin. Heräsin aamulla migreeniin, poika on väsynyt, ei jaksa nousta, makaa sängyssä.

Pojan sairaanhoitaja soittaa. Vai soitinko minä hänelle, en muista. Koulupalaveri on sovittu. Lääkitystä ei jatketa, edetään rauhassa. RAUHASSA? Onko tässä enään rauhaan aikaa? EI! Koulu tekee kaikkensa, jotta saa pojan erkka luokalle, en ole tyhmä. Puhun hoitajan kanssa, ja vaadin vastauksia, miksi miksi, ei testata muita MIKSI??  Ymmärrän, että lääkkeiden testailut vie aikaa, jotta löydetään juuri pojalleni sopiva lääke, mutta MIKSI EMME ETSI SITÄ? Miksi puhumme lastensuojelusta ja lääkkeen lopettamisesta? Lääkäri soittaa.

Lääkäri soitti, kysyin miksi sitä ei jatketa, vaihdeta. Ja että en halua noita koska lääkitys tekee poasta niin huono tuulisen. Sanon lääkärille, että ollaan yhteistyöllä päästy käyttäytymisessä parempaan, mutta koulussa edelleen toki on ongelmia. Lääkäri kysyy lastensuojelusta, josta minulla alkaa mennä pata jumiin. Kuulemma, koska lyhennetyt päivät etc. No ei ole tarvetta sellaiselle EDELLEENKÄÄN, viimeksi vaan pahensi tiannetta. Ihan sama. Painottaa kuinka tärkeää on käydä sairaanhoitajan luona keskustelemassa, niin no minähän sitä terapiaa toivoin. Mitään terapiaa ei olla saatu, vaan lääkkeet, ja ei lähetä uusia lääkkeitä testaamaan. Lopulta lääkäri toteaa että määrää vielä yhdet testiin, joka haihtuu elimistöstä tasaisemmin, jotta ei niin pahoja laskuja. Kiinnitin myös huomiota, että lääkäri puhui AGGRESSIIVISUUDESTA JA VÄKIVALTAISUUDESTA. Siihen voimme määrätä joti neuro jotain. Koulussa ollut 3 kertaa raivarit, jossa on potkassut opettajaa, joten mitään jäätävää aggressiivisuutta ei ole. Kiitän lääkäriä lääkkeistä.

MIKÄ VITUN PAKKOMIELLE NYT ON JOHONKIN VITUN LASTENSUOJELUUN?

JA MITÄ VITUN JÄÄTÄVÄÄ VÄKIVALTAA JA AGGRESSIIVISUUTTA!?

Ehdin hetken olemaan onnellinen että asiat järjestyy, olin hetken onnellinen että poika saa apua. Onko minussa vika? Enkö tee tarpeeksi? Mitä voin tehdä enemmän?

Jotta saadaan kaikki tuki( pojalle, niin lastensuojelu, hei upeeta, se minkä takkia käytös paheni, ja oli ihan ahistunut, hyvä te, iso peukku), tunkekaa nyt saatana sitä tukea kouluun! Mä en tartte mitään vitun tukea, vaaan APUA MUN POJALLE! Joten voisiko joku lääkäri määrätä käyttäytymisterapiaa ja testata sopivaa lääkitystä kunnes se löydetään? Vaadinko vain liiikaa?